TUVA®-mittari syntyi tarpeeseen

FCG:n hallinnoiman mittariperheen tuorein tulokas on TUVA®-mittari, jolla arvioidaan mielenterveysasiakkaiden tuen ja palvelun tarvetta. Mittarin kehitystyö lähti liikkeelle runsas vuosikymmen sitten, kun Minna Tuominen aloitti työnsä toimintaterapeuttina Mainiovireen Ykköskodit Vaisaaressa Raisiossa.

-      Näin työssäni, että oli tarvetta toimintakykyä strukturoivalle mittarille kuntoutussuunnitelmien pohjaksi, Minna Tuominen sanoo nyt. Hän työskentelee edelleen toimintaterapeuttina Ykköskodit Vaisaaren Leijunkadun yksikössä, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille tehostettua palveluasumista sekä palveluasumista.

Kimmokkeen kehittämistyölle antoivat tuolloin käytössä olleet moninaiset ja toisistaan eriävät tavat tehdä kuntoutumissuunnitelmia, joten perustetta kyllä löytyi uuden, yhtenäisen mittaustavan luomiselle.

-      Käytin apuna toimintaterapianimikkeistöä, poimin käsitteitä ja näkökulmia, ja yhdistin tätä käytännön tietoon ja kokemukseen asumispalveluista. Koska kyse on mielenterveyskuntoutujista, halusin mukaan myös psykiatrista puolta ja oireistokuvausta.

Syntynyttä versiota Tuominen lähti kehittelemään edelleen yhdessä Mainiovireen silloisen Vaisaaren palvelukodin toisen omistajan Markku Niemen sekä työntekijä Mikko Suomen kanssa. Raision silloinen sotejohtaja Eero Vaissi syttyi myös aiheelle, samoin Tapio Rajala. Mittari syntyikin yhteistyössä näiden kahden RAVA®-mittarin kehittäjän kanssa.

-      Tavoitteena oli laatia mittari, jota on helppo ja nopea käyttää arjessa, Minna Tuominen huomauttaa.

Mittarihyötyä saa vain käyttämällä mittaria

Tuominen nostaa vertailutiedon yli arvossa ja hyödyssä yksittäisen toimintakykyarvion. Kuntoutujan polkua on usein tarpeen seurata vuosien ajan. Esimerkkinä tästä Tuominen käyttää erästä Vaisaaren asukasta, jolle oli tehty TUVA®-arvioita viiden vuoden ajan. Tämän runsaasti oireilevan kuntoutujan TUVA®-profiili näytti selkeästi, että juuri nyt hänellä on meneillään hyvä vaihe ja edistymistä on tapahtunut erityisesti tietyillä toimintakyvyn osa-alueilla parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

-      Arvokasta on nimenomaan vertailu, jota kannattaa hyödyntää enemmän, Tuominen huomauttaa.

-      Se on myös kuntoutujalle tärkeätä. Esimiestason asiana onkin koota tietoa ja näyttää vaikkapa henkilökunnan palavereissa puolivuosittain miltä kuntoutujien TUVA®-profiilit näyttävät esimerkiksi tehostetun asumisen piirissä.

Mittaria pitää käyttää säännöllisesti, jolloin arviointi sujuu luontevasti ja rutiinilla.

-      Vuoropuhelu muun tiimin kanssa on tärkeää: asioita pitää pohtia ja peilata yhdessä toisten kanssa, Minna Tuominen rohkaisee.

Indeksitietoa ja laatutietoa

Kuntoutujan kannalta mahdollinen itsearviointi on laadullinen työkalu.

-      Keskustelun kimmoke, sen avulla voidaan päästä olennaisten asioiden äärelle. Siinä syntyy laadullista yksilötietoa, joka ei ehkä ole niinkään relevanttia itse organisaatiolle.

Organisaatiotasolla kertyy mittava määrä nimenomaan numeraalista ja indeksitietoa. Kertyvästä tiedosta on hyötyä palveluita suunniteltaessa, yksittäisen kuntoutujan asumismuotoa määriteltäessä ja myös palveluita ostaville kunnille viestittäessä.

Mainiovire Oy:llä on useita mielenterveysyksiköitä, joihin myös 90 asukaspaikan Leijunkadun yksikkö kuuluu. Se tarjoaa asukkailleen tehostettua palveluasumista sekä palveluasumista, ja 50 paikkainen Petäsmäki palveluasumista: lisäksi Mainiovire tarjoaa tukiasumista Raisiossa ja Turussa.

Omassa työssään Minna Tuominen tähtää terapeuttiseen vuorovaikutukseen.

-      Onnistumista ja iloa päivään, tsemppiä ja tukea vaikeisiin hetkiin, kohtaamista ja läsnäoloa hän summaa työtään.