Hämeenlinnan kokemus: pDRG paljastaa palveluiden käytön

 

Hämeenlinnan kaupunki on ollut mukana pDRG-järjestelmän kehitystyössä sen ensihenkäyksistä alkaen eli jo PETTU-hankkeessa (pDRG-käyttöönottohanke). Niinpä kaupunki otti järjestelmän heti käyttöönsä.

Miksi? – Potilaskontaktien käyntisyistä ja diagnooseista ei saa kovin helposti käsitystä siitä, mihin palvelut painottuvat, Hämeenlinnan kaupungin tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari sanoo.

  • Tietoa toki on. Kaikkien kontaktien kokonaismäärä on 400 000 luokkaa, ja käyntisyytkin on määritelty tarkasti. pDRG–ryhmittelyn avulla tilastoitu yksityiskohtainen seurantatieto saadaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi kaikki tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ryhmitellään yhden tuotteen alle ja ongelmalle saadaan lasketuksi kustannukset.
  • pDRG piirtää myös tarkan kuvan siitä, mihin kaikkeen 20 miljoonaa euroa on mennyt.

Järjestelmää on Hämeenlinnassa käytetty eritoten toiminnan kuvaamiseen. pDRG mahdollistaa sen, että toiminnan seurannassa seurataan hoidettujen terveysongelmien määrää eikä pelkästään käyntejä, kuten tähän asti.

Hämeenlinna jatkaa pDRG:n käyttöä tulevina vuosina myös saadakseen trenditietoa ja käsityksen asukkaiden todellisista palveluiden tarpeista. Lisäksi kaupunkia kiinnostaa vertailla omia tietoja muihin kuntiin.

Hämeenlinnan kaupungin perusterveydenhuollon tietoja on alettu ryhmitellä DRG-ryhmiin vuonna 2012: aluksi ryhmittely rajattiin avosairaanhoitoon, ja laajennettiin sitten mielenterveyden avopalveluihin ja terveysneuvontaan, johon lukeutuvat neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto.